Polkupyörällä Seurasaareen

TV:n säätiedottajat (meteorologit) ovat koko viikon puhuneet lauantaina saapuvasta hellepäivästä ja tulihan se luvattu rantailma. Olin jo etukäteen päättänyt, että jos vain mahdollista, lähden pitkälle polkupyöräretkelle.

Lähdin jo aamulla klo 9.30. Hetken harkittuani Seurasaari tuntui parhaalta vaihtoehdolta.

Ajoin aluksi Viikkiin ja Vanhankaupungin kosken jälkeen uudehkoa pyörätietä Lahdentien yli Käpylään, Hartwall Areenan ohi Turuntien yli ja ali meneviä kiemuraisia uusia pyöräteitä Ilmalaan, sitten Jäähallin ohi Mannerheimintielle ja Taka-Töölön poikki Kesärannan kohdalle, sitten Seurasaarentielle ja kohti määränpäätä.

Olin kerran pysähtynyt ja juonut puoli litraa vettä. Nyt oli pakko ostaa jäätelö, jonka söin istuen Seurasaaren sillan penkillä. Sillalla tuuli ja sää oli helteinen, sopiva yhdistelmä.

Seurasaari pitää sisällään itselleni tärkeitä muistoja. Osa muistoista syntyi kahdenkymmenen vuoden aikana ja viimeisimmät muistot ovat syntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Seurasaari on aina ollut minulle paikka, jossa mieli lepää. Nyt erityisesti saari huokuu tunnetta, samalla tyyneyttä ja eräänlaista jatkuvuutta.

Kävelin saaren kärjessä olevalle pikku hiekkarannalle. Viivyin kalliolla auringossa kolme tuntia. Kaikki tarpeellinen oli mukana.

Saarelta lähtiessä täytin vesipullon. Kävin syömässä piirakan ja join kupin kahvia kahvilassa, jossa en ole ennen käynytkään. Se on bussipysäkin ja parkkialueen kulmassa oleva vanha puuhuvila, josta on tehty kahvila.

Seurasaaressa on lisäksi iso vanha ravintola, juhlakentän kahvila grillauspaikkoineen, kesäisin heti sillalta tultaessa pikkukioski sekä vielä keskellä saarta liiterimainen kahvila, joka nykyään on vain harvoin auki.

Tultaessa saareen ennen siltaa on jäätelökioski, josta suurin osa Seurasaaressa käyneistä on ainakin joskus ostanut jäätelön. Sitten on tietysti Urho Kekkosen museon kahvila.

Tamminiementien puolivälissä on isohko puuhuvilasta tehty kahvila ja taidemuseon luona Tamminiementien loppupäässä on iso kahvila isoine terasseineen. Se on ehkä suurin puuhuvila näistä rakennuksista.

Keräsin tähän vähän linkkejä, koska itsekin yllätyin äsken, että saarella ja sen tuntumassa on noin paljon valinnan varaa. Jäi mainitsematta vanhan ajan kauppa (museokauppa), joka on kirkon lähellä.

http://www.nba.fi/fi/seurasaari

http://www.nba.fi/fi/ukk_museo

http://www.villaangelica.fi/villaangelica.html

http://www.villaangelica.fi/tamminiementie.html

Minulta kului yhteen suuntaan matkoihin puolitoista tuntia suorinta tietä. Kaiken kaikkiaan tämänpäiväinen retki kesti lähes koko päivän. Lähtö oli klo 9.30 ja paluu klo 18.00.

Olo on hyvä, hyvin sporttinen. Monet eivät tee ainakaan usein noin pitkiä matkoja ja minua kohdeltiin kotona kuin sankaria (sankaritarta). Istuin vielä kotonakin ulkona ruokailemassa ja Hesaria lukien.

Hyvä päivä, hyvä mieli.

Helsinki 15.5.2010
Sininen rooli