2.1.2010

Erämaassa vastaantulijaa tervehditään aina...

Jossain vaiheessa kävin jonkin verran Lapissa, Pallastunturilla ensimmäisenä, sitten Saariselällä, Ylläksellä ja Levillä laskettelemassa, hiihtämässä, vaeltamassa ja yleensäkin vetäytymässä.

Juttelin joskus ohimennen paikallisten asukkaiden kanssa.

Tämä tuli selväksi. Talvella olosuhteet ovat karut ja pakkanen palelluttaa, jos niikseen on. Lapissa aina tervehditään vastaantulijaa, yleensä kuin ystävänä, vaikka olisi ventovieras ihminen.

Jos näyttää siltä, että joku tarvitsee apua, sitä tarjotaan.

Nyt elämme Helsingissä ja läpi Suomen kuin Lapin olosuhteissa, ainakin vahän sinne päin. Talvi on jatkunut jo jonkin aikaa. Pakkasta oli tänäänkin aikaisin aamulla Helsingissä melkein -20°C ja varmaan seuraavana yönä ei ainakaan heikkene.

Katselin viime yönä herättyäni ulos pihalle. Siellä paloi lumisen ulkogrillin päällä kaksi lyhtyä, joihin sytytin uudenvuodenaattona öljykynttilät. Molemmat kynttilät paloivat edelleen.

Lyhdyt ja koko grillin peitti 3-5 cm lumikerros. Oli arktinen talviyön näkymä, huurteisen kaunis. Samoin koko piha, pensaat ja puut olivat lumisen kauniita.

Ajattelin pakostakin samalla talven ankaruutta. Ihan kuin Lapin ihmiset tekevät, ohikulkija pitää huomioida. Helsingissä ja koko talvisessa Suomessa pitäisi nyt noudattaa tuota Lapin sääntöä: "Ketään ei jätetä pakkasessa pulaan, jos apu on tarpeen".

Muutoin tämä lumi on iloinen asia.

Yöt ovat valoisia. On kaunista ja tunnelmallista. On vain ensiarvoista huomioida pakkaslukemat pukeutumisessa ja asenteissa...

2.1.2010
Sininen rooli

Ei kommentteja: