11.1.2010

Céline Curiol: Viimeinen kuulutus

Kirjailijan esikoisromaani nykypäivän Pariisista, ihmisten irrallisuudesta ja rakkaudennälästä.

Céline Curiol: Viimeinen kuulutus
Suomentanut Heli Kalliolevo
Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2007
(Ranskankielinen alkuteos 2005)

Kirjassa on kuvattu erään ranskalaisen naisen, "pariisittaren" päivien ja öiden kulkua pikkutarkasti, jopa välillä liiankin tarkkaan. Sellaista se elämä kuitenkin on, pikkuasioista koostuvaa.

Päähenkilö on kaksijakoinen henkilö, epävarma ja piittaamaton monista asioista, toisaalta taas varma naisellisesta viehätysvoimastaan. Hän kokeilee erilaisten hetkellisten impulssien vallassa alati muuttuvan käyttäytymisen avulla "rajojaan".

Samalla hän kaipaa kuitenkin pysyvää suhdetta, turvallisuutta ja elämän kiintokohtia.

Kirjan loppu on yllätyksellinen. Kirjailija jättää lukijan mielikuvitukselle liikkuman varaa siinäkin, eikä paljasta mihin suuuntaan päähenkilön elämä lähtee. Ainakin päähenkilö panee uusiksi entisen elämänsä arvot ja oman arkipäivänsä.

Ote sivulta 174
"He ovat istuutuneet Seinen rantakadun varteen, aivan lähelle Pont Marieta. Ei sille puolelle, jolla opiskelijat iltapäivisin vetelehtivät ja jolle kesäiltaisin tullaan pelailemaan ja tupruttelemaan. Vaan toiselle puolelle, rauhallisemmalle. He istuvat lähekkäin. Hän heiluttelee jalkojaan veden päällä katse umpimähkään vastapäisen rannan kullanhohtoisiin julkisivuihin suunnattuna..."

Kirja on yleensäkin ottaen yhtä leppoisaa luettavaa, välillä yksityiskohtien liikaakin täyttämää.

Kyllä sitä silti joulunpyhinä luki mielellään.

11.1.2010
Sininen rooli

Ei kommentteja: