Espanjankielinen alkuteos Inés del alma mía. Romaanin tapahtumat sijoittuvat 1500-luvulle, espanjalaisten valloitusretkiin Peruun ja Chileen ja sotimiseen intiaaniheimojen kanssa.
Eletään siis 1500-lukua ja uutta maailmaa valloitetaan. Nuori Inés Suaréz (1507-1580), espanjalainen ompelijatar, matkustaa miehensä perässä Peruun. Matka jatkuu sota- ja valloitusmatkana kohti Chileä. Chile on tuohon aikaan espanjalaisille haluttu valloituksen kohde. Sinne mennään rikkauksien ja kauniin luonnon perässä.
Kirja on Inés Suarézin tarina. Suaréz on historiallinen henkilö ja tarina on pääpiirteissään tosi. Kirja on fiktiivinen muistelmateos. Vanhettuaan Suaréz kertoo tytärpuolelleen elämäntarinansa.
Kirja on samalla tarina Chilen perustamisesta. Ajankuva tulee hyvin esille, ja sen aikaiset elinolosuhteet, pelot ja ilon aiheet.
Lukija kokee saman tosiasian, joka kannattaa aina muistaa. Ihmisluonto pysyy vuosisadoista toisiin samana, olosuhteet vain vaihtuvat. Olosuhteet määräävät mitkä lainalaisuudet ovat voimassa ja millä asteikolla rangaistuksia jaetaaan, sallitaan ja hyväksytään.
Toisaalta kavahtaa joitain sen ajan käytäntöjä. Kun espanjalaiset olivat valloittaneeet jonkin alueen ja alkoivat rakentaa sitä, ensimmäisenä pystytettiin yleensä ruokapaikka, kirkko ja hirsipuu. Vasta sen jälkeen vuorossa olivat muut asumukset tai rakennukset.
Suarézilla on monta roolia. Hän aloittaa elämänsä ompelijattarena, sitten menee naimisiin, pian sen jälkeen miehensä Perässä Espanjasta Peruun, sieltä Chileen. Roolit muuttuvat koko ajan, rakastajatar ja myöhemmin Chilen kuvernöörin vaimo, sairaiden parantaja, kansan ruokkija, vallankäyttäjä, kaivonkatsoja. Hän vieläpä osallistuu sotaan puolustaen linnoitustaan, kun miehet ovat sotaretkellä. Tämä tarina avaa historiankirjoitukseen naisnäkökulmaa ja erilaisia totuuksia.
Sitaatti:
"Meidän uljas karavaanimme matkasi Chileen seuraten autiomaan reittiä, jota pitkin Diego de Almagro oli palannut. Hän oli noudattanut kellertävälle paperille riipustettua piirustusta, joka puolestaan oli siirtynyt Pedro de Valdivialle. Meidän harvalukuiset sotilaamme ja tuhat apuintiaaniamme nousivat vuorille ja laskeutuivat niiltä alas ja kulkivat laaksojen ja jokien poikki kohti etelää.
Uutinen meidän tulostamme oli ehättänyt edellemme, chileläiset heimot odottivat meitä aseet valmiina. Inkat käyttivät nopeita viestinviejiä chasqueja, jotka juoksivat salaisia vuoristopolkuja pitkin ja vaihtoivat miestä määrätyillä asemilla. Heidän koko verkostonsa ulottui koko valtakuntaan pohjoisesta aina Chilen Bío-Bíojoelle asti.
Täten Chilen intiaanit saivat tietää heti retkestämme lähdettyämme Cuzcosta, ja kun me monta kuukautta myöhemmin saavuimme heidän mailleen, he olivat jo valmistautuneet sotimaan kanssamme..."
Julkaisutiedot:
Isabel Allende: Sydämeni Inés (Inés del alma mía)
Suomentanut Sulamit Hirvas,
Otava, 2009, 366 sivua.
Espanjankielinen alkuteos:
Inés del alma mía, 2006
Sain kirjan joululahjaksi.
Aloitin lukemisen uudenvuoden aattona. Aluksi tarina oli liian kaukana nykymaailmasta, enkä pystynyt eläytymään niin hyvin kaikkeen. Kirjan puolesta välistä saakka kiinnostus ja sitoutuminen tarinaan olivat niin voimakkaita, ettei voinut lopettaa ennen puoli kahta viime yönä.
Hyvä lukuelämys. Suosittelen muillekin.
Helsinki 4.1.2011
Sininen rooli
4.1.2011
Isabel Allende: Sydämeni Inés
Lähettänyt
Sininen rooli
klo
tiistaina, tammikuuta 04, 2011
Tunnisteet:
Kirjallisuus ja kuultua: sitaatti
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti