Nimellä vai nimimerkillä, raapaisu ruokatunnilla...

Jokainen blogin pitäjä joutuu ratkaisemaan missä roolissa ja miten esiintyy verkossa.

Oma blogini on nimimerkillä. Se tarkoittaa, että varon visusti paljastamasta nimeäni, perhettä, sukua ja työpaikkaa, vaikka kerron profiilissani olevani kiinnostunut niistä kaikista.

Nimimerkillä kirjoittaminen antaa myös haasteita. Kaikki kokemukset on puettava ja suhteutettava neutraaleiksi. Tuntemuksia ja elämyksiä voi jopa korostella, mutta yksityisyyttä varjellen.

Siteeraus:

Erica Jong: Lennä, uneksi (Luku 7, lainaus)
Hermostunut rykinä: Jerzy Kosinski

"Siltä minkä muistamme puuttuu todellisuuden tuima terä. Auttaaksemme itseämme eteenpäin me luomme pieniä tarinoita, erittäin kekseliäitä ja yksilöllisiä käsikirjoituksia, jotka selventävät ja hahmottavat kokemustamme.

Muistetusta tapahtumasta tulee fiktio, rakenne, joka on tehty pitämään sisällään tiettyjä tunteita.

Minusta tämä on luonnostaan lankeavaa. Jollei näitä rakenteita olisi, taide olisi liian persoonallista, jotta taiteilija voisi sitä luoda, saati yleisö käsittää.

Jopa elokuvakin, tunteista kaikkein 'realistisin', leikataan".
(Jerzy Kosinski)

16.12.2009
Raapusteli ruokatunnilla,
Sininen rooli