Kun kotioven painaa kiinni, starttaa auton ja painaa kaasua, pääsee lähtemään. Auto vie minne mielikin. Lähtemisen ja palaamisen tarvetta esiintyy monilla, oli se sitten jalkaisin, pyöräillen, bussilla, raitiovaunulla, hiihtäen tai omalla autolla.
Kahden tunnin kävely tekee ihmeitä. Riippuu mielialasta ja säästäkin, miten kulloinkin asian kokee. Joka tapauksessa ajatuksille pitää antaa välillä tilaa.
Suunnittelen, että jos lähtee ennen pimeän tuloa, vielä ehtii saada kaivatun ajatusten vaihdon itsensä ja luonnon kanssa. Joku sanoi, että metsä (lue luonto) on suomalaisen kirkko, paikka jossa voi olla hiljaa.
"Kävelyn" jälkeen lisäys klo 21:36
Hupsan, kävikin nyt sillä lailla, että ajoin vielä valoisana aikana talvisia pääkaupunkiseudun maisemia vieraisille lapsiperheeseen. Läheisten nuorten aikuisten ja pikkulasten seura antoi jälleen hyvää mieltä. Oli parempaa ajankäyttöä kuin yksin kävely. Sitten olikin jo pimeätä, kun ajoin kotiinpäin.
Seuraavana päivänä, sunnuntaina olimme sopineet lähdöstä lasten kanssa Korkeasaareen.
Helsinki 20.3.2010
Sininen rooli
Tietoja minusta
- Sininen rooli
- Blogissani on ohikiitävien hetkien kuvausta, tunnelmia, elämän pieniä ja isoja asioita. Minua kiinnostavat koti ja perhe, suku, työ, autoilu, vaatteet ja pukeutuminen, liikunta, lukeminen, käyttäytymisen filosofia ja käsityöt. Asun Helsingissä. Kirjoitan nimimerkillä, koska se sopii parhaiten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti