Ylistys lumelle ja talvelle

Vaikka on aamu, kello kohta 8.00 ja työpaikka kutsuu, ja vaikka mielessäni asuu suru eräistä asioista ja ilo toisista, iloitsen juuri nyt kolmannesta ulottuvuudesta, sää ja tämä talvien talvi.

Lauantaina 6.2. lähdin autolla Vuosaaren rannoille Rajakylän ja Rastilan kautta aistimaan talvista merisäätä ja tuulettamaan mieltä. Poikkesin kyllä Itäkeskuksessa ostamassa lämpimät (ja kalliit) toppakäsineet ja urheilupipon urheilukaupasta.

Saavuin Kallvikintielle ja lähdin kävelemään Kallahden rantoja noin kolmeksi tunniksi ja nautin täysin siemauksin, kävelin ja annoin tuulen tulla kasvoihin. Olo oli kuin pikkulapsella, joka on lämpimästi puettu ja vain nauttii olostaan lumen keskellä.

Tunteen lisäksi silmä lepäsi Kallahden rannan ja lähistön maisemissa.

Sunnuntaina oli enemmän nauttimista city-talvesta. Tällä kertaa en lähtenyt yksin vaan poikkeuksellisesti aviomieheni kanssa hänen autollaan. Minä voin istua autossa ja ihailla talvea koko ajan.

Ajoimme Kaivopuistoon ja edelleen Uunisaaren luo. Kävelimme talveksi jään yli rakennettua puusiltaa pitkin saareen ja edelleen Liuskasaareen maatietä ja Liuskaluodon kahvilan luota jäätietä etappina café Carusel, jossa viivyimme kaakaon ja teen ääressä hetken.

Sitten Mannerheimintielle, edelleen Töölönlahden toiselle puolelle Kirjailijoiden talon luo (Villa Kivi) ja sieltä kävely Töölönlahden ympäri. Voi että nautin talvesta ja noista kävelyistä.

Eilen kyllä tihuutti vettä ja jouduin raivaamaan auton lumesta aamulla ja illalla lapioimaan tilaa parkkeeratakseni kotikadulle, mutta ei se mitään. Päätin jo eilen illalla ennen nukkumaan menoa aamulla kirjoittaa tämän ylistyksen talvelle.

Itse asiassa harmitti, että piti nukkua yö välissä, mutta nyt oli aika tehdä tämä, vaikka onkin taas jo kiire lähteä töihin.

Helsinki 9.2.2010
Sininen rooli