Seitsemän veljestä ilmestyi ensimmäisen kerran v. 1870 neljänä vihkona, yhtenä niteenä v. 1873. Itse luin Otavan v. 1998 painetun pokkarin. Täytyy sanoa, että lukuelämys se oli luettuna 2011 toukokuussa, yli 140 vuotta kirjan kirjoittamisesta.
Aleksis Kivi on nerokas. Alku on yhtä tappeluksen tiimellystä, jossa ei ole järjen häivää ja lukija ajattelee, ettei siitä mitään parempaa tulekaan, mutta loppua kohden kirja saa hatunnoston. Muistin aikaisemmasta ja kouluajoista vain lukukinkerit, hiidenkiven ja Impivaaran jotakuinkin.
Nyt kun aikuisena luki kirjan kannasta kanteen, mieleen jäi kokonaisuus. Kun haluaa katsoa tuon aikahaitarin läpi (140 vuotta) myönteisesti ja rakentavasti, kirjan arvo kasvaa.
Osaan nyt lopun elämääni aakkosissa nuo veljekset Aapo, Eero, Juhani, Lauri, Simeoni Timo ja Tuomas. Ikäjärjestyksestä tulen muistamaan vain vanhimman ja nuorimman. Tällä hetkellä on vielä mielessä voimakkain, uskonnollisin, huumorintajuisin, paras lukija, sovittelija jne.
Olikohan se Aleksis Kivi, joka sanoi jossain kohtaa "Ahkeruus kovankin onnen voittaa", mutta se pätee tuohon kirjaankin ja elämään nyt ja aikaisemmin.
Helsinki 26.5.2011
Sininen rooli
Tietoja minusta
- Sininen rooli
- Blogissani on ohikiitävien hetkien kuvausta, tunnelmia, elämän pieniä ja isoja asioita. Minua kiinnostavat koti ja perhe, suku, työ, autoilu, vaatteet ja pukeutuminen, liikunta, lukeminen, käyttäytymisen filosofia ja käsityöt. Asun Helsingissä. Kirjoitan nimimerkillä, koska se sopii parhaiten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti