Jos olisin kirjailija, leipä loppuisi tähän. Mikä sen mielen putsasikaan juuri niin totaalisesti, kun ajattelin kirjoittaa blogiin.
On viimeinen mahdollisuus kirjoittaa kesäkuusta jotain. Valintoja tulee taas.
Kirjoitanko yleensä vaan suomalaisten näkökulmasta. Siis voi käsitellä säätä ja vähän muuta. Kirjoitanko turistien näkökulmasta. Oliko kesäkuu turisteille antoisa. Kirjoitanko naisten näkökulmasta, vai yritänkö miettiä miltä miehistä tuntui kesäkuulla. Taas tulee eteen sää ja vähän muuta.
Jos paistaa aurinko, monet ovat onnellisia, aurinko ja kunnon kesä ovat monille sama asia.
Jos sataa, voi lukea ja pysyä enemmän sisällä, ahkeroida kotitöiden kanssa, voi tehdä monenlaista. Sade ravitsee mieltä ja syvimpiä ajatuksia.
Jos kirjoitan vain omasta näkökulmastani, niin aurinko voi välillä paistaa, mutta pysyköön piilossa myös. On niin kiva kun sataa välillä, mutta vain välillä.
Minusta on hiukan tullut aamuihminen siinä mielessä, että vaikken herääkään viikonloppuna tai lomalla kukonlaulun aikaan, silti aamulla, heräsi sitten 6.30 tai 10.00 jälkeen, ajatukset ovat jotenkin selkät ja puhtaat kaikesta rasituksesta.
Jos saa vielä aamusta olla puhumatta kenellekään mitään ja antaa vain ajatusten tulla, tilanne on kovin ihanteellinen. Siitä on tosi onnellinen.
Sitten alkaa se testaus. Ensimmäinen ihminen puhuttelee sinua. Tuoko se lisää tyytyväistä oloa. Jos lähdet liikkeelle, antaako kaikki näkemäsi sinulle iloa ja onnellisuutta päivään. Mikä sinua päivän mittaan masentaa ja mikä lisää tyytyväisyyttä.
Kun ärsykkeitä tulee ja menee, ja silti jotenkin sivistyneesti pystyt päivän läpiviemään ~ olit sitten töissä tai vapaalla ~ tarvitset kuitenkin jossain vaiheessa hetkeä, jolloin saat olla yksin. Jos ei yksin, niin istua lempipaikkaasi jonnekin, kotona tai muualla ja tehdä jotain mieleistäsi. Sellaista, joka ei ole enää velvollisuus, vaan vapaa valinta.
Yksin ollessaan ihminen lataa paristojaan. Yksinolo voi olla mitä vain. Luonto, koti, auto, ranta, metsä.
Kjell Westö, joka on eräs suosikkikirjailijoistani, sanoi jossain haastattelussa, että kahden tunnin kävely tekee mielelle ihmeitä. Kaikki eivät halua kävellä, mutta kahden tunnin poissaolo ~ yksinolo ~ tekee ihmeitä.
Puhun vain omasta puolestani.
Näin minä sen koen. Nyt olen yksin. Kotona on muita, mutta istun yksin tässä huoneessa ja kirjoitan ajatuksia blogiini. Siitä tuli tämän päivän henkireikä.
Ajatusten tyhjiö täyttyi ja tunnen olevani eheämpi nyt. Näin helppoa se on.
Helsinki 29.6.2010
Sininen rooli
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Roolit: käyttäytymisen filosofia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Roolit: käyttäytymisen filosofia. Näytä kaikki tekstit
26.6.2010
Vihdoin tein päätöksen, että liityn Facebookiin. Vaikea määritellä kahden päivän jälkeen miltä tuntuu.
Ensiksikin
Mukaantulo tuo mukanaan päänvaivaa. Kutsuako ehdotettuja, siis mitä systeemi jostain syystä haravoi tyrkylle. Kutsuako niitä, joita hyvin tuntee muiden ystävälistalta. Mitä suuremmaksi joukko kasvaa, sitä enemmän täytyy miettiä mitä laittaa näkymään kullekin.
Toiseksi
Joutuu yhä enemmän näyttöruudun orjaksi. Pitääkin pitää varansa.
Kommentointi
Haluaisin päästä omissa kommenteissani yhtä huolelliseen artikulointiin kuin vihreiden kansanedustaja Anne Sinnemäki TV-haastatteluissa, joka sanoo aina vastauksensa huolellisesti ja ajatuksella, ja mikä tärkeintä kauniilla suomen kielellä.
Itse haluan olla mieluummin syvällinen kuin pinnalllinen.
Eiköhän se tästä. On Juhannuspäivän iltapäiväkin ja aurinko paistaa myös Helsingissä.
Helsinki 26.6.2010
Sininen rooli
Ensiksikin
Mukaantulo tuo mukanaan päänvaivaa. Kutsuako ehdotettuja, siis mitä systeemi jostain syystä haravoi tyrkylle. Kutsuako niitä, joita hyvin tuntee muiden ystävälistalta. Mitä suuremmaksi joukko kasvaa, sitä enemmän täytyy miettiä mitä laittaa näkymään kullekin.
Toiseksi
Joutuu yhä enemmän näyttöruudun orjaksi. Pitääkin pitää varansa.
Kommentointi
Haluaisin päästä omissa kommenteissani yhtä huolelliseen artikulointiin kuin vihreiden kansanedustaja Anne Sinnemäki TV-haastatteluissa, joka sanoo aina vastauksensa huolellisesti ja ajatuksella, ja mikä tärkeintä kauniilla suomen kielellä.
Itse haluan olla mieluummin syvällinen kuin pinnalllinen.
Eiköhän se tästä. On Juhannuspäivän iltapäiväkin ja aurinko paistaa myös Helsingissä.
Helsinki 26.6.2010
Sininen rooli
21.2.2010
Tunneäly (emotional intelligence)
Luin varmaan tunneälystä ensimmäisen kerran Anna-lehdestä, joskus 5-10 vuotta sitten. Se jäi jotenkin alitajuntaan, vaikken ole sen jälkeen kuin joskus muistanut, että sellaista on.
Luonnollisesti pidin selvänä, että itselläni sellaista ilman muuta on (vitsi). Vakavasti puhuen toivon, että itselläni sitä on. Sekin varmaan ilmenee ainoastaan, jos henkilö itse niin haluaa.
Googlettamalla sanan "tunneäly" sen syntyvuodesta saa ainakin tämän:
(City lehti 1/2005 /Mikael Saarinen, tunneälytutkija PsL.)
"Tunneäly-käsitteen kerrotaan syntyneen Yalen psykologian professori Peter Saloveyn ja hänen kollegansa John Mayerin maalatessa olohuonetta vuonna 1987"
... ja edelleen
"Miehet päättivät tuolloin lähteä määrittelemään ja mittaamaan uutta tunteisiin liittyvää älykkyyden osa-aluetta, jota tavanomaiset älykkyystestit eivät mitanneet, mutta josta ajattelijat jo Aristoteleesta alkaen olivat kirjoittaneet. Vuonna 1990 julkaistiin ensimmäiset tutkimustulokset, joiden mukaan tunneäly tosiaan erotteli selvästi ihmisiä mm. tunteiden tunnistamisessa ja emotionaalisten kysymysten ratkaisemisessa".
"Tunneälystä on olemassa erilaisia teorioita ja määritelmiä, mutta tieteelliseen tutkimuksen näkökulmasta tunneäly nähdään joukkona tunteisiin liittyviä kykyjä ja taitoja, joita tulee pystyä mittaamaan luotettavasti. Mayerin ja Saloveyn tunneälyteoria ja kykytesti MSCEIT jakaantuvat neljään osa-alueeseen:
1.tunteiden havaitseminen
2.ajattelun tunneperäinen tukeminen,
3.tunteiden ja tunnetiedon ymmärtäminen
4.tunteiden säätely ja hallinnoiminen.
Eli näenkö tunteita ympärilläni, saanko tunnereaktioista ajattelullani otetta, ymmärränkö tunteiden dynamiikkaa ja kykenenkö vaikuttamaan tunteisiin?"
* * *
Vaikka monille ja myös itselleni tulee heti ärsyttävä olo, kun puhutaan mittaamisesta ja testeistä, jo tuossa pelkässä jäsentelyssä on ideaa.
Asiaa voi käsitellä kukin omalla tavallaan, mittailematta ja vertailematta. Luulen, että mitä enemmän asiasta lukee itsekseen, sitä parempi käytännön soveltamisessa.
Tunneälyä (emotional intelligence) voi minusta toteuttaa noin ohimennen, sen verran kuin tarpeelliseksi näkee. Varmaan helpommin sanottu kuin tehty.
* * *
Lisää netistä poimittuja pointteja:
- Käytännössä tunneäly on arkijärkeä, joka saa asiat luistamaan sekä kotona että sen... Marja Kokkosen mukaan vähäinen tunneäly on myös terveysriski...(www.mtv3.fi)
- Tunneälyllä (EQ) tarkoitetaan sosiaalista kykyä, jonka avulla ihminen ymmärtää itseään sekä ympäröivää maailmaa. Mitä korkeampi tunneäly ihmisellä on...(www.kandidata.fi)
- Tunneäly näkyy työpaikoilla siten, että asiat sujuvat ja ihmissuhteet ovat luontevia. Vuorovaikutuksessa ei tarvitse olla vain järkitasolla, vaan voidaan...(oppiminen.yle.fi)
- Tunneäly on taito säädellä omia ja toisten tunteita, taitoa ymmärtää ja analysoida tunne-elämää, taito käyttää tunteita ajattelun apuna ja tunteiden nimeämisen ja tunnistamisen taito. (Lähde: Goleman, D 1997. Tunneäly, lahjakkuuden koko kuva)
- Tunneäly auttaa myös jaksamaan. Tunnekyvyt ovat kykyjen kykyjä, vasta niiden hallinta avaa mahdollisuudet muiden kykyjen harjoittamiseen... (www.operosus.fi)
- Tunneäly on eräs älykkyyden muoto ja siten laajempi käsite kuin tunne tai tunteellisuus. Tunneälyn kokonaismäärä on miehillä ja naisilla suurinpiirtein sama... (oppiminen.yle.fi)
* * *
Tähän voikin sopivasti lopettaa ja seuraavan kerran palata asiaan, kun on lukenut enemmän asiasta. Mielenkiintoiselta vaikuttaa.
Tiedän kuitenkin, että Amerikan lisäksi Suomessakin tunneäly on otettu vahvasti oppimisen apuvälineeksi, siitä on jopa verkkokursseja. Itselleni riittää, että luen hyvän perusteoksen ja yritän soveltaa sitä elämääni.
Helsinki 21.2.2010
Sininen rooli
Luonnollisesti pidin selvänä, että itselläni sellaista ilman muuta on (vitsi). Vakavasti puhuen toivon, että itselläni sitä on. Sekin varmaan ilmenee ainoastaan, jos henkilö itse niin haluaa.
Googlettamalla sanan "tunneäly" sen syntyvuodesta saa ainakin tämän:
(City lehti 1/2005 /Mikael Saarinen, tunneälytutkija PsL.)
"Tunneäly-käsitteen kerrotaan syntyneen Yalen psykologian professori Peter Saloveyn ja hänen kollegansa John Mayerin maalatessa olohuonetta vuonna 1987"
... ja edelleen
"Miehet päättivät tuolloin lähteä määrittelemään ja mittaamaan uutta tunteisiin liittyvää älykkyyden osa-aluetta, jota tavanomaiset älykkyystestit eivät mitanneet, mutta josta ajattelijat jo Aristoteleesta alkaen olivat kirjoittaneet. Vuonna 1990 julkaistiin ensimmäiset tutkimustulokset, joiden mukaan tunneäly tosiaan erotteli selvästi ihmisiä mm. tunteiden tunnistamisessa ja emotionaalisten kysymysten ratkaisemisessa".
"Tunneälystä on olemassa erilaisia teorioita ja määritelmiä, mutta tieteelliseen tutkimuksen näkökulmasta tunneäly nähdään joukkona tunteisiin liittyviä kykyjä ja taitoja, joita tulee pystyä mittaamaan luotettavasti. Mayerin ja Saloveyn tunneälyteoria ja kykytesti MSCEIT jakaantuvat neljään osa-alueeseen:
1.tunteiden havaitseminen
2.ajattelun tunneperäinen tukeminen,
3.tunteiden ja tunnetiedon ymmärtäminen
4.tunteiden säätely ja hallinnoiminen.
Eli näenkö tunteita ympärilläni, saanko tunnereaktioista ajattelullani otetta, ymmärränkö tunteiden dynamiikkaa ja kykenenkö vaikuttamaan tunteisiin?"
* * *
Vaikka monille ja myös itselleni tulee heti ärsyttävä olo, kun puhutaan mittaamisesta ja testeistä, jo tuossa pelkässä jäsentelyssä on ideaa.
Asiaa voi käsitellä kukin omalla tavallaan, mittailematta ja vertailematta. Luulen, että mitä enemmän asiasta lukee itsekseen, sitä parempi käytännön soveltamisessa.
Tunneälyä (emotional intelligence) voi minusta toteuttaa noin ohimennen, sen verran kuin tarpeelliseksi näkee. Varmaan helpommin sanottu kuin tehty.
* * *
Lisää netistä poimittuja pointteja:
- Käytännössä tunneäly on arkijärkeä, joka saa asiat luistamaan sekä kotona että sen... Marja Kokkosen mukaan vähäinen tunneäly on myös terveysriski...(www.mtv3.fi)
- Tunneälyllä (EQ) tarkoitetaan sosiaalista kykyä, jonka avulla ihminen ymmärtää itseään sekä ympäröivää maailmaa. Mitä korkeampi tunneäly ihmisellä on...(www.kandidata.fi)
- Tunneäly näkyy työpaikoilla siten, että asiat sujuvat ja ihmissuhteet ovat luontevia. Vuorovaikutuksessa ei tarvitse olla vain järkitasolla, vaan voidaan...(oppiminen.yle.fi)
- Tunneäly on taito säädellä omia ja toisten tunteita, taitoa ymmärtää ja analysoida tunne-elämää, taito käyttää tunteita ajattelun apuna ja tunteiden nimeämisen ja tunnistamisen taito. (Lähde: Goleman, D 1997. Tunneäly, lahjakkuuden koko kuva)
- Tunneäly auttaa myös jaksamaan. Tunnekyvyt ovat kykyjen kykyjä, vasta niiden hallinta avaa mahdollisuudet muiden kykyjen harjoittamiseen... (www.operosus.fi)
- Tunneäly on eräs älykkyyden muoto ja siten laajempi käsite kuin tunne tai tunteellisuus. Tunneälyn kokonaismäärä on miehillä ja naisilla suurinpiirtein sama... (oppiminen.yle.fi)
* * *
Tähän voikin sopivasti lopettaa ja seuraavan kerran palata asiaan, kun on lukenut enemmän asiasta. Mielenkiintoiselta vaikuttaa.
Tiedän kuitenkin, että Amerikan lisäksi Suomessakin tunneäly on otettu vahvasti oppimisen apuvälineeksi, siitä on jopa verkkokursseja. Itselleni riittää, että luen hyvän perusteoksen ja yritän soveltaa sitä elämääni.
Helsinki 21.2.2010
Sininen rooli
3.1.2010
Roolit: käyttäytymisen filosofia
Meillä jokaisella on muutama rooli, halusimmepa sitä tai emme.
Rooli, joka on päällä, määrää käyttäytymistämme. Osaksi se on tiedostamatonta, osaksi hyvinkin tietoista. Kun mietin pääaiheita, olin kirjannut vaistonvaraisesti käyttäytymisen filosofia. Sitten oli pakko miettiä onko käyttäytymisellä filosofiaa, vai meneekö käyttäytyminen aina psykologian puolelle...
Jo sana psykologia, psyyke, on mielestäni hiukan ahdistava, niin hyödyllinen tieteen haara kuin se onkin, siis ammatin pohjatietona ja avun välineenä.
Filosofia puolestaan jo sanana on vapauttava, ainakin minulle, joka en ole mennyt syvemmälle tieteen haaran kummallisuuksiin tai detaljeihin, jotka ehkä jo ahdistaisivat. Koulussa valitsin psykologian ja vasta aikuisena perehdyin filosofiaan, noin pintapuolisesti vain.
Siitä filosofiasta käyttäytymisen välineenä.
Jos on vaikeita tilanteita, voi ottaa yhtä hyvin filosofian avuksi kuin mitkä tahansa nykyisen elämänhallinnan vippaskonstit, joita kursseilla, naistenlehdissä, TV:ssä ym. on saatavilla.
Nuo vippaskonstit ovat kullanarvoisia, jos ne jollain hetkellä auttavat jotain henkilöä elämän tilanteissa ja tyrskyissä. Kuitenkin filosofia, jos on vaikka kirjannut joitain perusjuttuja paperille, on vapauttavampaa. Se on ajatonta, ympäristön kulturisoitumisesta ja teknistymisestä riippumatonta.
Toisaalta kulttuuri on vanhaa. Se vain muuttaa muotoaan. Teatteri on sitä ja samaa aikakausista riippumatta. Sisältö vain saa kulloinkin oman aikakautensa vivahteen ja heijastaa ajan ilmiöitä. Elokuvakin pysyy samana, mutta välineet ja keinot paranevat.
Uskonto taas on asia erikseen. Se on jotain elämää suurempaa. Ihminen on joko luottavainen tai neuvoton uskonnon edessä. Se on kulttuuriakin ajattomampaa, jos vertaillaan, myös elämänhallinnassa.
Käyttäytyminen on roolin valinta joka kerta, kun avaa suunsa tai astuu estradille, oli se sitten koti, työpaikka, katu tai tavaratalo, kylätie tai kyläkauppa, jossa on mahdollisuus kohdata toinen ihminen.
Samoin kuin ihminen kautta vuosisatojen, nykyajan ihminen elää ja hengittää, tuntee kipua ja kaipausta, iloa ja terveenä olemisen riemua, aistii kauneuden ja hiljaisuuden, elämän sykkeen ja kadun tai maaseudun äänet. Hän tuntee tekemisen iloa tai saamattomuuden turhautumista, pelkoa, väsymystä, uupumusta, surua ja onnea. Lista on loputon.
Toisaalta se on lohdullista, että ihminen pysyy samana, eli hän sitten minä vuosisatana tahansa.
Tarkistus:
Verkossa oleva sanakirja.org antaa haulle filosofia (suomi-*) seuraavaa:
"Asioiden olemuksen ja alkuperusteiden tutkimus, viisauden etsiminen eli teoreettinen filosofia, yksittäisen ihmisen toiminnan lähtökohta, arvot ja päämäärä eli käytännöllinen filosofia"
Esim. "Yrityksen toimintafilosofia on käytännöllisen filosofian sovellus"
Siis meikäläisen kirjoituspöytäfilosofia ei mennyt niinkään pieleen. Jos yrityksellä on toimintafilosofia, vrt. yrityskuva, organisaatiokuva, niin miksei ihmiselläkin.
Tällä kertaa meni perusjuttujen miettimiseen. Jatkossa voi ottaa käytännön esimerkkejä... Helpommin sanottu kuin tehty, neutraalilla tasolla jos jälleen pysytään.
3.1.2010
Sininen rooli
Rooli, joka on päällä, määrää käyttäytymistämme. Osaksi se on tiedostamatonta, osaksi hyvinkin tietoista. Kun mietin pääaiheita, olin kirjannut vaistonvaraisesti käyttäytymisen filosofia. Sitten oli pakko miettiä onko käyttäytymisellä filosofiaa, vai meneekö käyttäytyminen aina psykologian puolelle...
Jo sana psykologia, psyyke, on mielestäni hiukan ahdistava, niin hyödyllinen tieteen haara kuin se onkin, siis ammatin pohjatietona ja avun välineenä.
Filosofia puolestaan jo sanana on vapauttava, ainakin minulle, joka en ole mennyt syvemmälle tieteen haaran kummallisuuksiin tai detaljeihin, jotka ehkä jo ahdistaisivat. Koulussa valitsin psykologian ja vasta aikuisena perehdyin filosofiaan, noin pintapuolisesti vain.
Siitä filosofiasta käyttäytymisen välineenä.
Jos on vaikeita tilanteita, voi ottaa yhtä hyvin filosofian avuksi kuin mitkä tahansa nykyisen elämänhallinnan vippaskonstit, joita kursseilla, naistenlehdissä, TV:ssä ym. on saatavilla.
Nuo vippaskonstit ovat kullanarvoisia, jos ne jollain hetkellä auttavat jotain henkilöä elämän tilanteissa ja tyrskyissä. Kuitenkin filosofia, jos on vaikka kirjannut joitain perusjuttuja paperille, on vapauttavampaa. Se on ajatonta, ympäristön kulturisoitumisesta ja teknistymisestä riippumatonta.
Toisaalta kulttuuri on vanhaa. Se vain muuttaa muotoaan. Teatteri on sitä ja samaa aikakausista riippumatta. Sisältö vain saa kulloinkin oman aikakautensa vivahteen ja heijastaa ajan ilmiöitä. Elokuvakin pysyy samana, mutta välineet ja keinot paranevat.
Uskonto taas on asia erikseen. Se on jotain elämää suurempaa. Ihminen on joko luottavainen tai neuvoton uskonnon edessä. Se on kulttuuriakin ajattomampaa, jos vertaillaan, myös elämänhallinnassa.
Käyttäytyminen on roolin valinta joka kerta, kun avaa suunsa tai astuu estradille, oli se sitten koti, työpaikka, katu tai tavaratalo, kylätie tai kyläkauppa, jossa on mahdollisuus kohdata toinen ihminen.
Samoin kuin ihminen kautta vuosisatojen, nykyajan ihminen elää ja hengittää, tuntee kipua ja kaipausta, iloa ja terveenä olemisen riemua, aistii kauneuden ja hiljaisuuden, elämän sykkeen ja kadun tai maaseudun äänet. Hän tuntee tekemisen iloa tai saamattomuuden turhautumista, pelkoa, väsymystä, uupumusta, surua ja onnea. Lista on loputon.
Toisaalta se on lohdullista, että ihminen pysyy samana, eli hän sitten minä vuosisatana tahansa.
Tarkistus:
Verkossa oleva sanakirja.org antaa haulle filosofia (suomi-*) seuraavaa:
"Asioiden olemuksen ja alkuperusteiden tutkimus, viisauden etsiminen eli teoreettinen filosofia, yksittäisen ihmisen toiminnan lähtökohta, arvot ja päämäärä eli käytännöllinen filosofia"
Esim. "Yrityksen toimintafilosofia on käytännöllisen filosofian sovellus"
Siis meikäläisen kirjoituspöytäfilosofia ei mennyt niinkään pieleen. Jos yrityksellä on toimintafilosofia, vrt. yrityskuva, organisaatiokuva, niin miksei ihmiselläkin.
Tällä kertaa meni perusjuttujen miettimiseen. Jatkossa voi ottaa käytännön esimerkkejä... Helpommin sanottu kuin tehty, neutraalilla tasolla jos jälleen pysytään.
3.1.2010
Sininen rooli
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
